Kirjoittaja Tupen rapina » Pe Tammi 18, 2013 1:38
Honka jatkoi hyvinkin samalla kaavalla kuin PK:ta vastaan: pallon ollessa hallussa pallotellaan alakerrassa ja vaihdetaan puolta mahdollisimman nopeasti, ja sitten lähdetäänkin helvetinmoiselle vauhdilla laitoja pitkin hyökkäykseen. Parhaimmillaan tämä on toiminut loistavasti. Lisäksi hyökkääjät ja laiturit tekevät todella paljon pystyjuoksuja näissä tilanteissa. Vähän on jäänyt epäselväksi miten Honka saa luotua niin paljon tilaa laidalle, mutta varsinkin Aaltonen on osannut hyödyntää vapaita väyliä hyvällä prosentilla. Miten Honka pyrkii pelaamaan pallon maalintekopaikoille? Suurimmaksi osaksi pystysyötöin ja aikaisilla keskityksillä.
Tässä täky jokaiselle seuraavaa peliä varten (itse en pääse ottelua seuraamaan, mutta aihe kiinnostaa): Kiinnittäkää huomio siihen, miten hyökkääjät ja laidat liikkuvat kun Honka pyörittää hitaammissa hyökkäyksissä palloa alakerrassa (toisin sanoen siirtäkää katse sinne hyökkäykseen, ei siinä puolustuksen pallonpyörittelyssä tapahdu mitään niin mielenkiintoista etteikö siitä sivusilmällä saisi käsitystä). Itse olin huomaavinani, että toinen kärjistä ja pallollisen laidan laituri pyrkii vuorottaisilla pystyjuoksualoitteilla luomaan tilaa ja epäjärjestystä vastustajan puolustukseen. Lisäksi vastakkaisen laidan laituri ottaa vähän sisään, jotta vastakkaisen laidan laitapakilla on edessään kunnolla tilaa mahdollisen ilmateitse suoritetun laidanvaihdon/pystypallon varalle.
Myös prässi- ja sitä myöten riistopeli tuntuu Hongalla kehittyneen.
Päivän ottelusta. Vaikutti siltä, että Hongan hyökkäys jaksoi reilu puoli tuntia pelata tuota todella aktiivista pystyjuoksutaktiikka, ja kyseisen puolen tunnin aikana Hongan peli näytti todella hyvältä ja peli olikin Hongan pienoisessa hallinnassa. HJK:n maali oli enimmäkseen kollektiivisen herpaantumisen lopputulos. Toisella puoliajalla peli oli taas enemmän Klubin, muttei mitenkään pahasti.
Koskinen: Pelasi topparina, ja ihan pätevästi pelasikin, mutta yllättävää kyllä, HJK ei pahemmin päässyt testaamaan toppareita yksi vastaan yksi -tilanteissa.
Äijälä: Hyvä peli vaspana, parasta Iltsua pitkään aikaan.
Aaltonen: Tämän vuoden paras honkalainen toistaiseksi.
Taar: Paransi huomattavasti PK-ottelusta. Riisti nelisen kertaa pallon taidokkaasti. Pallollinen peli oli edelleen aika mitäänsanomatonta, suurimmaksi osaksi teki helppoja ratkaisuja. Syöttötekniikka vaikutti kuitenkin olevan kunnossa vaativimpiakin syöttöjä varten. Tämänhetkisellä pelaajamateriaalilla toivotan Albertin tervetulleeksi joukkueeseen, mikäli palkkapyyntö ei ole mikään huomattava, muttei paremman pelimiehen löytäminen keskikentälle näin äkkiseltään mietittynä tunnu mitenkään mahdottomalta.
Vasara: Vaikkei Vasara ole erityisemmin loistanut näissä kahdessa viimeisimmässä ottelussa, niin silti voi huoletta sanoa, että kaikesta huomaa Vasaran olevan tällä hetkellä Hongan laadukkain pelaaja.
Mombilo: Jumalauta Keke olisi loistava pelaaja jos ne kuuluisat viimeiset ratkaisut olisivat parempia. Joko pallo ei irtoa tarpeeksi aikaisin tai jos irtoaa, niin suoraan vastustajalle. Jäätävä jätkä, vai pikemminkin jäätyvä jätkä.
Kassu: Vahvaa peliä, fyysisesti vankka pelaaja joka menee hanakasti tilanteisiin. Kastrati-Väyrynen kärkiparista saa luvan nähdä märkiä unia kevään lähestyessä.
Kaiken kaikkiaan jäi positiivinen kuva joukkueen tilasta.